Talojen rakentaminen

Pala Taivasta -taideprojekti aloitettiin keväällä 2011 järjestämällä Tampereen yliopiston arkkitehtuurin laitoksen 3. vuosikurssin opiskelijoille kilpailu miniatyyritaloista, joiden ulko- ja sisäpinnat ja myös sisätilat varattiin taiteelle. Talo -ideaa sai muokata vapaasti; tavoitteena oli teos, joka antaa toisaalta selkeän pohjan taiteilijoiden teoksille ja on samalla kaupunkikuvassa muodoltaan vahva.

Kilpailu tuotti 21 ehdotusta, joista toteutettavaksi valittiin viisi erilaista mallia. Kevättalvella 2012 Pirkanmaan ammattiopiston Lempäälän toimipisteen opiskelijat rakensivat edellä mainittujen luonnosten mukaan 10 koottavaa taloa. Materiaalina oli pääosin vaneri, metalli ja polykarbonaatti. Talojen ulkomitat olivat noin 2,5m x 2m x 2,5 m. Talot olivat purettavissa pienempiin osiin varastointi- ja logistiikkatarpeiden vuoksi.

Talojen luonnokset oli kesällä 2011 toimitettu projektiin kutsutuille taiteilijoille ja jokainen sai suunnitella oman teoksensa valitsemaansa talomalliin. Taiteilijoiden työvaihe alkoi, kun valmiit talot oli keväällä 2012 siirretty Pyynikin trikoolle. Talojen ulkopinnat olivat tasaisia ja näin mahdollistivat esim. maalausten teon. Koska yleisöllä ei ollut pääsyä taloihin sisään, sinne oli mahdollista toteuttaa sekä maalauksia että installaatioita. Sisätila avautui ikkunoista, joita oli 1-2 seinällä. 


Taiteilijoilla oli kolme kuukautta aikaa työskennellä talojensa parissa. Jokaisen talon taiteellisesta ilmeestä vastasi kaksi taiteilijaa, toinen sisätilasta ja toinen ulkotilasta. Yhdessä talossa mukana oli kolmen taiteilijan työryhmä. Työpajatyyppinen työskentelyjakso tarjosi taiteilijoille mahdollisuuden paitsi yhdessä työskentelyyn myös inspiroitumiseen toinen toistensa ideoista. Kesäkuun alussa talot koottiin lopullisissa sijoituspaikoissaan. Paikat valitsi näyttelytyöryhmä yhdessä kaupungin kiinteistötoimen ja viheryksikön edustajien kanssa. Keskeistä oli teoksen vuorovaikutus ympäristön kanssa ja näkyvyys ja saavutettavuus kaupunkitilassa. Ydinkeskustasta löytyi paikat kahdeksalle talolle ja kaksi taloa oli esillä Vuoreksen asuntomessuilla.


Taiteilijoiden valinta

Pala Taivasta -projektin 10 taiteilijaparia / työryhmää valittiin kutsumenettelyllä. Kaikille maksettiin työstä palkkio. Valinnoista vastasi työryhmä, johon kuuluivat Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju, kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi ja hankkeen isä, kuvataiteilija Tuomo Rosenlund ja tuottaja Heini Orell.

Tavoitteet

Hankkeella haluttiin vahvistaa kuvaa Tampereesta luovaa toimintaa tukevana kaupunkina. Tavoitteena oli tuoda taide lähelle ihmisiä rikastuttamaan arkea ja elävöittämään kaupunkiympäristöä. Katukuvaan sijoitetut teokset kiinnostivat ihmisiä. Ne herättivät kysymyksiä ja ihmetystä ja olivat saavutettavia myös niille, joille taidemuseoihin tai galleriatiloihin pääsy on syystä tai toisesta esteellistä. Hankkeella haluttiin myös synnyttää uudenlaista verkostoyhteistyötä yritysten, oppilaitosten, kulttuuritoimijoiden, taidelaitosten ja taiteilijoiden välille. Pala Taivasta oli hyvä esimerkki innostavasta yhteistyöstä suunnittelun, rakentamisen ja kuvataiteen välillä. Yhteistyö toimijoiden välillä todennäköisesti myös jatkuu tulevaisuudessa.

Tampereen taidemuseo ja sen alaisuudessa toimiva nykytaiteen museo hallinnoivat hanketta. nykytaiteen museo on tunnettu erilaisista kaupunkitaidetapahtumista, joiden ketjua pala taivasta luontevasti jatkoi.

Pirkanmaan ammattiopiston lempäälän toimipisteessä toteutettiin talojen rakentaminen oppilastyönä talvella 2011-2012.

Taidetalot suunnittelivat tty:n arkkitehtiopiskelijat rakennustekniikan osaston ja tampereen taidemuseon vetämänä kilpailutyönä keväällä 2011. suunnittelijat ovat myös piirtäneet taloista tarkemmat rakennepiirustukset arkkitehti ari rahikaisen johdolla.

Luova tampere –ohjelma rahoitti merkittävällä summalla pala taivasta -hanketta.


Aamulehti tuki hanketta toimimalla yhden talon kummina ja julkaisemalla näyttelyn aikana kolme tabloid -kokoista ilmoitusta aamulehdessä ja moro liitteessä.

Pala taivasta oli mukana vuoreksen asuntomessuilla, jonne sijoitettiin messujen ajaksi kaksi taidetaloa. asuntomessut puolestaan tulivat esille kaupungilla ryhtymällä kirjaston puistossa olleen talon kummiksi.

Taidetalojen kummit



Jokaisella taidetalolla oli oma kummiyritys tai –yhteisö, joka oli tietyllä summalla lunastanut talon itselleen. Hankkeen päätyttyä, kummeilla oli mahdollisuus ottaa talo omaan käyttöönsä tai lahjoittaa se jollekin toiselle osapuolelle. Käytännössä näin tapahtui vain yhden talon kohdalla. Projektin päätyttyä muut talot joko hävitettiin kokonaan tai osia niistä päätyi kummien haltuun.